Tšingis-kaanin hauta (runo)

tšingis-kaani siitti lukemattomia
tappoi vielä lukemattomimmin
mutta hänen hautaansa 
ei koskaan löydetty 
hän piilotti viimeisen leposijansa
huomaamattomammin 
kuin koskaan ennen teki elämässään mitään
siitä pitivät huolta surmatut rakentajat ja vartijat
jossain Mongolian aroilla 
hän lepää
siunaten parasta suunnitelmaansa
tietäen paikkansa historiassa
miettien uusia valloitusretkiä 
kaikessa yksinäisyydessä 
antaa muiden etsiä 
itsensä kun on löytänyt