Pelkoa, inhoa ja vapinaa Tikkuraitilla (runo)

kun kesäinen yö vaihtuu aamuksi 
saapuvat tikkuraitille juopot
pahimman krapulan 
taltuttaa vasta ryyppy 
mitä maha vain kestää
jos rahaa on
kenen jalat kestää juoksukaljat
ravintoloihin 
heillä ei ole enää menemistä
sitten on töiden aika
juomista koko päivä
jostain on aina rahaa saatu
sammuneimmat ärhentelijät
poliisi potkii maijaan
mummo heitä juoppoja poliisille
jo osoittelee viha silmissään 
sitten onkin putkan paikka
kivikovalla patjalla
kusen keskellä
kuin ydinpommi kuuhun 
se on tikkuraitti
vantaan sydän 
valtaväylä unohdukseen
siellä kohtaavat 
työnorjat ja juopot