Ihminen, luomakunnan herra

Ihmisellä on luontainen tarve muuttaa luonnonvalintaa ja järjestystä omilla periaatteillaan. Ihmisten rodunjalostuksesta on sitten Natsi-Saksan luovuttu julkisesti, mutta yhähän sitä abortoidaan kehitysvammaiset sikiöt ja vaaditaan muutenkin tasapäistä kehittymistä yhteiskunnan hyvän eteen.

Eikä siitä niin kauan ole, kun mielisairaat tai muuten vaan oudot naisihmiset menettivät kohtunsa oikein valtion toimesta Euroopassa yleisemminkin. Eikä siitä, kun ihmisiä tapettiin kansallisuutensa perusteella järjestelmällisesti. Ja tapetaan tälläkin hetkellä. Rodut eroteltiin sivistysvaltiossakin vielä 60-luvulla.

Ja jos ei tämä pärjäämismeno tämän hetken yhteiskunnassa miellytä, diagnoosi löytyy aina jostain käytöshäiriöstä tai sitten olet syrjäytymässä tästä ihanasta oravanpyörästä muuten vain. Tämän hetken pärjäämisestä korostavassa hengessä voitaisiin puhua myös taloudellisesta valinnasta. Ne, jotka eivät ole pärjänneet tuntevat sen nahoissaan ja ovat epäonnistuneita yksilöitä. Ja salaa toivotaan, että toivottavasti eivät vielä liikaa lisääntyisikin. Ja pahus soikoon ne tekevätkin lapsia, joita yhteiskunta saa hyysätä.

Välillä on perustettu spermapankkejakin, josta on saatavilla professorien suvunjalostustuotteita, että saataisiin tarpeeksi laadukkaita jälkeläisiä.  Ikäänkuin kuin vähemmän älykäs lapsi ei olisi yhtä arvokas.

Vimmaisella luonnon ja ihmisyyden ja eläinten parannuksella on saatu aikaan ilmastonmuutos ja tuhottu siinä sivussa lukematon määrä lajeja sukupuuttoon. Loppujen lopuksi mikään ei oleparantunut, tai ainakaan onnellistunut ei ole ihmiskunta. Taloudellinen hyvinvointi osassa maailmaa kyllä, mutta jossain vaiheessa siitä ei sitten voi enää nauttia.

Järjettömimmillään ihmiskunnan luomistyö on koirien ja muiden ns. hyötyeläinten jalostuksessa. Hirveä sana muuten.  Koiraraukat kuulemma kärsivät syövästä ja käytöshäiriöistä siinä missä ihmisetkin. Syynä rodunjalostus niin, että geenipohja roduissa on liian vähäinen. Koirat siinä sitten kärsivät, kun kiertävät pakko-oireisesti häntäänsä jahdaten tunti tolkulla. Vimma on kova saada näyttämään koira ihmisen silmään miellyttävältä. Aika hyvin eräässä ohjelmassa koirien jalostuksesta sanottiin. Kuinka helposti voitaisiin jalostaa luonteeltaan ihanteellinen ja ihana koira, mutta ainoastaan ulkonäkö kiinnostaa.

Samaa kai haluttaisiin ihmistenkin kohdalta, jos ajat olisivat erilaiset. Läskit, pätkät ja muut poikkeavat kun eivät ole kovassa huudossa.

Eläinraukat ovat joutuneet muutenkin ihmisten parannusvimman kohteiksi. Minkkejä, supikoiria ja muita tuontitavaraa metsästetään vimmatusti. Kaikki kun olisi ollut vältettävissä, ettei eläimiä olisi tuotu alunperinkään niille vieraaseen ympäristöön.

PS. Jos tämä kirjoitukseni kuulostikin synkältä. Onneksi kaikki ei ole. Ihminen luo halutessaan kaikkein kauneinta. Musiikkia, kirjallisuutta, välittämistä ja rakkautta.