Vesa-Matti Loirin poismeno koskettaa kaikkia
Kirjoitin yli 11 vuotta sitten Vesa-Matti Loirista tehdystä dokumenttielokuvasta. Tänään kuulin Veskun poismenosta ajellessani maalta takaisin kaupunkiin. Sydän hieman sykähti, vaikka en ole häntä koskaan tavannut edes toimittaja-aikoinani.
Loirin kuolema ei tullut yllätyksenä, joskaan en tiennyt hänen vakavasta syöpäsairaudestaan. Se oli hyvin pysynyt salassa julkisuudesta. Jotain Veskusta kertoo myös se, ettei hän halunnut pitkittää turhia hoitoja vaan katsoi aikansa tässä todellisuudessa olevan täynnä.
Saa nähdä, saako Vesku viimeisen leposijansa Hietaniemen hautausmaan taiteilijakukkulalta, jossa on yksi paikka vapaana.
Mutta julkaisen uudelleen allaolevan tekstini vuosien takaa.
----------------------------------------
No, nyt on sitten katsottu Vesku-elokuva. Ja täytyy sanoa, että mojovan dokumenttielokuvan Mika Kaurismäki on ammattimiehenä näyttelijä-laulaja Vesa-Matti Loirista tehnytkin. Miehistä kertovista oivista dokkareista ei ole ollutkaan viime vuosina pulaa. Saa nähdä, koska on naisten vuoro.
Vesku on sellaista kansan kansallisomaisuutta, että hänestä on vaikea puhua pelkkänä ihmisenä. Mies kun on instituutio. Jos joku muu hänen ikäisensä mies keräisi pelkästään jo ihailua tupakoimalla jatkuvasti, pukeutumalla huonosti ja ollen vielä ylipainoinen, eipä sellaista uskoisi todeksi.
Vesa-Matti Loirin salaisuus piileekin hänen armottomassa itsetutkinnassaan, jolle elokuva ja televisio on ollut aina oikea areena. Kun Vesku puhuu, muut kuuntelevat.
Harva nykyjulkkis minuun vaikuttaa, mutta Vesku-elokuva pysäytti seuraamaan jokaista sanaa. Vesku kuuluu niihin harvoihin miehiin, jotka onnistuvat olemaan miehekkäitä itkiessäänkin ja mennyttä elämää tilittäessään. Miehuuden ja herkkyyden mestareita on harvassa.
Pitkän uran tehneellä Veskulla on elettyä elämää takanaan. Uraa ei kannata kerrata, sillä valtaosa tuntee Veskun uran jo muutenkin läpikotaisin.
Haastateltavissa ei ole ollut dokumentissa pulaa. On Holmbergia, Airistoa, useampaa ex-vaimoa. Naisiin Vesku on vedonnutkin, vaikka ei perinteisellä tavalla katsoen ole komea. Olisiko salaisuus Veskun itse paljastamassa heittäytymisessä suhteisiin täysillä.
Ainakaan dokkarissa ei kenelläkään ollut Veskusta pahaa sanottavaa, mutta sellaisia haastateltavia nyt harvemmin etsitäänkään, kun kohde on vielä hengissä. Parhain löytö dokkariin oli kuitenkin Veskun äiti Lily, joka muistuttaa, että kansakunnan idolitkin ovat tulleet lapsuudesta, jolloin ei vielä tähtiä oltu.
Vesku on iäkkäämpänä onnistunut luomaan itsensä uudelleen. Pitkän uran jälkeen Speden tuotannoissa Loiri ei ollut kriitikoiden silmissä arvostettu. Nyt miehen jokaista tekemistä ylistetään. Uudessa tulemisessa musiikki on ollut pääosassa, jää nähtäväksi tekeekö Vesku vielä jonkin unohtumattoman leffasuorituksen. Terveys ei ehkä enää anna periksi.
Varmaa kuitenkin on, että kun Veskusta aika jättää, odotettavissa on jälleen koko kansakunnan taiteilijahautajaiset. Ja syystäkin.
Ei kosketa.
VastaaPoista