Neljän vuoden komennus taas katkolla


Huomenna on sitten taas vaalit ja politiikasta kiinnostumattomat voivat hengähtää helpotuksesta, kun ei tarvitse enää puikkelehtia vaalikoppien välitse.

Vanha sanontahan on, että kansa saa sellaiset edustajat kuin se ansaitsee. Tosin osa kansastahan ei äänestä, joten sanonnan pitäisi mennä niin, että kansa saa sellaiset edustajat kuin äänestävä kansa ansaitsee.

Tällä kertaa löysin vielä oman ehdokkaan, mutta seuraavista vaaleista en tiedä.


Aina vaalien alla hoetaan joka suunnasta, että politiikassa ajetaan omaa etua enemmän kuin ennen. Itse en usko siihen että politiikka olisi muuttunut aiempaa likaisemmaksi. Poliitikot elävät julkisuudesta, ilman julkisuutta ei tule ääniä ja jokaisen poliitikon sydämessä asuu pieni narsisti. Tuskin muuten eduskunnan kaltaisessa laitoksessa pärjäisikään.

Toivon vain jo miljoonatta kertaa, että uusi eduskunta heräisi huomaamaan Suomen perustavanlaatuisen ongelman: kansan jakautumisen hyvinvoiviin ja vähemmän hyvinvoiviin. Jonkinlaista remonttia sosiaaliturvassa on tehtävä, sillä nykyinen malli ei ole osoittautunut toimivaksi. Tiesittekö muuten, että Usa käyttää enemmän rahaa terveydenhuoltoon kuin Suomi?

Itsekin olen politiikassa jonkin verran ollut mukana. Tällä hetkellä usko politiikan kautta tapahtuvaan vaikuttamiseen on alkanut rakoilla. Koen, että kansalaisjärjestöissä pääsee nopeammin vaikuttamaan. Politiikassahan todella pystyy vaikuttamaan vasta, kun on saavuttanut tietyn aseman. Ja se vie aikaa. Sitä ennen sitä onkin jo suuri kyynistymisen vaara, kun on joutunut huonossa lykyssä tinkimään periaatteistaan, että pääsisi eteenpäin.

No, joka tapauksessa menen huomenna vaalilautakuntaan. Siinä on jotain kivan juhlallista ja ihmiset ovat enimmäkseen mukavia.

PS. Nettiäänestys myös Suomeen, jotta äänestysprosentti kohoaisi.



Kommentit

Suositut tekstit