Eri-ikäistä rakkautta?

Viime viikonlopun Iltalehdessä varttuneemmat julkkisnaiset kertoivat elon ihanuudestaan nuorempien miestensä kanssa. Samalla he kuitenkin tuntuivat hieman häpeillen selittelevän, että miten nyt näin on päässyt käymään ja kehuivat sitten ainakin näiden suorituskykyä kuin juuri vaihdettua autoa. Vanha kunnon boy toy-teema siis, vaikka rakkautta hehkutetaankin. Miksi eri-ikäisestä rakkaudesta tehdään aina jotain ihmeellistä ja erikoista?

Minun on vaikea kuvitella, että mikään suhde kestää kovin vakavalta pohjalta, jos ikäero on kovin suuri. Minun olisi ainakin vaikea kuvitella eläväni äitini ikäisen naisen kanssa, vaikka sinänsä ikäerolla ei hirveästi merkitystä ole, jos toisesta ihmisestä pitää. Sielunkumppania kun on vaikea muutenkin löytää tässä maailmassa. Varsinkin jos ikäero liikkuu 5-10 ikävuodessa. Sinänsähän ihminen voi kyllä rakastua missä tahansa ja keneen tahansa, jos asiaa ajattelee syvällisemmin. Mutta tuskin noissa suhteissa äitiä haetaankaan.

Varmaan tälläiset suhteet perustuvat seksiin aika pitkälti, kun nuorempia miehiä kiinnostavat vanhemmat naiset seksuaalisesti ja päinvastoin. Vanha väitehän on, että nainen on parhaimmillaan seksuaalisesti 40 plus iässä samalla tavalla kuin mies alle kolmikymppisenä.

Jossain keski-ikäisille naisille suunnatussa lehden lööpissä muuten oikein kehoitettiin ottamaan kesäkolli itselleen. Voin tietysti olla väärässäkin, ehkä kyse näissä suhteissakin voi olla rakkaudestakin. Mutta tosi rakkautta saa ollakin, kun ikäero alkaa todella vaikuttamaan ikää tullessa lisää. Ja hoitajat vanhainkodissa huomauttelevat, että äitiäkö tulit katsomaan. En kuin vaimoani. Joku kesäkolli sanoi haastattelussa, että vanhempi nainen ymmärtää miestä paremmin kuin nuorempi nainen. En tiedä, voi varmasti pitää paikkaansa, kun on joutunut elämän aikana joustamaan enemmän. Ja tietää mitä elämässään haluaa, eri tavalla kuin nuorempi ihminen.

Enemmän on tietysti näitä kesäkissoja käsipuolessaan vieviä keski-ikäisiä miehiä. Näissä suhteissa lienee ainakin kyse pääasiassa seksistä. Vaikea kuvitella, että vanhempi mies hakee hädintuskin parikymppisestä likasta itselleen ainakaan sielunkumppania. Tai tuo tyttö olisi rakastunut miehen komeaan ulkomuotoonkaan. Joillakin tytöillä lienee myös jonkin tason isäkompleksi.

Yhtä asiaa en ymmärrä. Miksi se on aina ällöttävää naistenlehtien mielestä, kun vanhemmalla miehellä on nuorempi nainen, mutta jos vanhemmalla naisella on nuorempi mies, niin silloin nainen vain etsii itseään, tai ei ole saanut mieheltään sitä mitä on halunnut. Eikö se viidenkympin villityskin ole jonkinlaista itsensä etsimistä miehilläkin?

Ehkä pahimmillaan eri-ikäisten suhteessa on vain kyse ikuisen nuoruuden kaipuusta. Varsinkin keinotodellisuus Hollywoodissa on näitä räikeänkin epäsopivia pariskuntia. Botoxin kiristämiä hirviönaamareita.

En tiedä, onko eri-ikäisten suhdekaan enää mikään tabu loppupeleissä, vaikka huomiota herättääkin ja otsikoita siitä saa aina revittyä, kun muutakaan kirjoitettavaa ei ole tarjolla kesäisin.

Nykyisin kun ei ole oikein enää mitään tabua. Se on itse asiassa aika tylsääkin, mistä sitä saisi enää syyllisyydentuntoakaan tai kapinallisuutta, kun kaikki raja-aidat on jo murrettu. Koko ikäkin alkaa olla vähän sellainen määre, ettei sillä ole merkitystä. 30-60-vuotias ihminen alkaa olla samanlainen tänä päivänä. Kuuntelevat samanlaista musiikkia, pukeutuvat samanlailla ja ajattelevatkin samalla tavalla. Ehkä eri-ikäisiä pariskuntiakin on sen takia enemmän. Ja mikäs siinä, jos kyse on vain rakkaudesta.

PS. Suhteista puheenollen. Voiko mikään olla säälittävämpää kuin suomalaisten vonkaaminen ja möyryäminen Valkoisen talon oven takana? Miksi suomalaiset nöyristelevät aina johonkin suuntaan?