Pohdintoja lahjakkuudesta, älykkyydestä ja tyhmyydestä

Aina silloin tällöin kun juttelee ihmisten kanssa, niin joku sanoo, että en ole lahjakas missään tai että olen niin tyhmä, ettei minusta ole mihinkään. Väitehän ei pidä lainkaan paikkaansa. Varsinkin kun kyse on 80 prosenttisesti huonosta itsetunnosta.

Lahjakas on jokainen jossain, jos ei ole Jumalan luoma nero taiteissa, voi olla lahjakas vaikka kauppalistan teossa. Ihan arkipäivässä. Ja tyhmyys, niin vastuuhan on kuulijan. Usein tyhmänä pidetyt ovat taas aitoja ihmisiä kaikilta muilta osiltaan. Älykäshän saattaa päteä älyllään tai jopa halveksia muita ihmisiä, jotka eivät täytä hänen "normejaan". Ja me ihmisethän ollaan sellaisia, että jos missään muussa emme ole hyviä, niin ainakin valittamisessa. Ja erilaisuutta täytyy olla, minusta olisi puuduttavampaa jossain älykikkailevien filosofien seurassa, kun rehellisesti tavallisten ihmisten seurassa. Vaikka toki älyllisistä haasteista tykkäänkin.

Ja jos onni-mittareilla asiaa mietitään, niin lahjakkaat ihmiset ovat harvoin järin onnellisia, oli heillä asiat miten hyvin tahansa. Itse uskaltaisin väittää olevani kohtuullisen älykäs, mutta monesti olen toivonut, että olisin hieman tyhmempi. Olisi yksinkertaisesti helpompaa nauttia arkipäivän pienistä iloista. Älykäs ihminen usein saa ajatuksensa solmuun oikein tekemällä. Ajatelkaa esimerkiksi runoilija Pentti Saarikoskea, mies oppi kielen kuin kielen muutamassa kuukaudessa, mutta dokasi itsensä hautaan hädintuskin neljäkymppisenä. Itse Saarikoski selitti asiaa kärsivänsä "perussurusta". Eli kyllä se tyhmyys helpompaa on. Ja täytyy sanoa, että aika harvoin sitä on tyhmiä ja sivistymättömiä ihmisiä joutunut edes kohtaamaan. Onneksi.

Jos itse jossain olen lahjakas, niin kai sitten kirjoittamisessa. En todellakaan kirjoita kieliopillisesti virheetöntä kieltä, mutta ainakin tästä blogistani olen saanut kiitosta, että osaan kirjoittaa siten, että ymmärtää. Se onkin helpottava tieto, tiedottaja joka ei osaisi kirjoittaa ymmärrettävästi olisi kyllä väärällä alalla. Minun on aina ollut myös helppoa omaksua tietoa nopeasti. Vanhemmiten olen kehittynyt myös aika hyväksi ihmisten tsemppariksi. Jotain lahjakkuutta siis minussakin. Nuorempana sitä halusi olla poikkeuksellisen lahjakas, erottautua siten, kun hymypoika-patsastakaan suosiosta oli turha odottaa. Nyt olen tyytyväinen itseeni niin hyvin kuin ylipäätään osaan olla.

Aina silloin tällöin julkisuudessa otetaan esille, että lahjakkaille pitäisi olla omat koulunsa. Minusta se merkitsisi kyllä lahjakkaiden tuhoa. Lahjakkaat ovat muutenkin kompleksisia ihmisiä ja jos he vielä olisivat pois normaalien joukosta, niin kohtalo olisi vielä tylympi. Jos se ei nyt lahjakkaalle lapselle ole helppoa koulussakaan. Lahjakkaille tai muuten vain massasta poikkeaville ollaan kateellisia, joka tietenkin johtaa lahjakkaan eristäytymiseen/eristämiseen. Mutta tietynlaista yksinoloa jonkin Einsteinin lahjakkuus onkin. Kuka voi puhua samaa kieltä, kun aivot ovat ainutkertaiset.

Itse en ole  koulussa oikein koskaan pystynyt lahjakkuuttani tuomaan esiin. En tiedä oikein miksi. Elämä olisi ollut paljon helpompaa. Mieleen on jäänyt kuitenkin ala-asteen opettajani minusta kirjoittama arvio. Hän kirjoitti kaikista oppilaistaan sellaiset. Se meni jotenkin näin "Esa ei ole niin kuin muut ikäisensä pojat. Häntä kiinnostavat muut asiat. Hän löytää oman tiensä." Ihan mielenkiintoista. On sitä kaikenlaista tullut koettuakin...

PS. Blogini täyttää muuten vuoden ensi kuun alussa. Nopeasti se aika kuluu ja potkuhousuikä parhaimmillaan. Aika mukavasti ihmisiä on tilastojen mukaan käynytkin, vaikka en ole mikään julkkis. Se lämmittää aina arjen rasittamaa sydäntä.

Kävin tänään ostamassa viikonlopuksi itselleni viihdykettä. Ostin Bob Dylanin Greatest Hits vol.1, Eric Claptonin Live in the seventies, Leonard Cohenin Greatest Hitsin ja Supremesin kokoelman. Siinä sitä on musiikillista antia. Ostin myös Aku Louhimiehen Riisutun miehen, Last King of Scotlandin ja Boratin. Kyllä, luitte oikein, jotenkin on sellainen olo, että nyt tarvitsee myös aivot narikkaan viihdettä....