Festari-maailmassa

Nyt sitä tuli loma virallisesti startattua eilisissä Puistobluesissa. Kivaa oli, niin paljon kuin nyt kaltaiseni hieman hössö neurootikko kykenee yleisötapahtumista nauttimaan. Ihmismassat laukaisevat minussa jonkun ihmeellisen ärsytysreaktion, kun ihmiset tungeksivat yms. En ole oikein niitä festari-ihmisiä, joilla on hyvä meininki tungoksessa. Minulla täytyisi olla se metrin hengitysrako kun on vieraat ihmiset kyseessä ja konserteissahan se ei tunnetusti onnistu. Ystävät ja tutut toki lasken tuon metrin sisäänkin :)

En oikein pysty nauttimaan musiikista niin paljon kun pitäisi konserteissa. Onneksi rakkaus musiikkiin voittaa kuitenkin ja saan itseni edes joskus pakoitettua massatapahtumiinkin. Ja olutteltassahan voi aina ottaa muutaman tuopposen hermojen rauhoittamiseen. En kyllä ymmärrä niitäkään, jotka maksavat ensiksi lipusta vetääkseen vain kunnon kännit paikan päällä. Mitä iloa on konsertista, jos siitä ei edes mitään muista.

Pääesiintyjä Johnny Winter näytti kovin hauraalta vanhalta mieheltä. Sitkeästi mies jaksaa kiertää sairauksistaan huolimatta. Tosin niinhän blueshemmot yleensä tekevätkin, kun eivät osaa tai pysty lopettamaankaan. J.Karjalaisen Lännen Jukka ei oikein sytyttänyt, en oikein ole bluegrass/hillbillyn ystäviä. Mieleen jäi lähinnä nätti viulunsoittaja :)

Saa nähdä käykö Puistobluesille niin kuin Pori Jazzeillekin, jossa itse jazz taitaa olla enää sivujuonne. Nimekkäät bluesartistit alkavat olla autuaammalla deltalla. Eikä uusia nimiä ole oikein noussut edes vähän enemmän bluesiin perehtyneen tietoisuuteenkaan.

Tänään sitä voikin jatkaa musiikillista nautiskelua prinsessa Dianan muistokonsertin parissa. Esiintyjälistalla näytti olevan puoli musiikkimaailmaa. Tosin aika paljon niitä kasarikammotuksia, joiden soisi jo hautautuvan kartanoihinsa. Nopeasti sitä aika kuluu (jälleen kerran), kun tuntuu, ettei siitä Dianan kuolemastakaan kauan ole. Samana kesänä (1997)menin armeijaankin. Oli muuten kuuma kesä se, mutta kai sitä kuuma tulee, kun joutuu edes kerran elämässä juostakin :)

PS. Tänään tv:stä tulleesta dokumentissa sitä nähtiin taas uusliberialismin ja globalisaation autuaaksi tekevä voima. Oikein pisti vihaksi kun katsoi "Argentiinan ryöstöä". Maan johtajat, rikolliset ja talouselämä kansainvälisen yhteisön tuella putsasi kylmästi Etelä-Amerikan vauraimman kansan kehitysmaaksi. Suomessa onneksi jollain tapaa kahlitaan markkinavoimia, saa nähdä kuinka kauan, kun köyhyyttäkin pidetään useimmiten köyhän omana vikana.

No joo, ehkä minunkin täytyy alkaa vähän ottaa rennosti kun vielä lomalla olen, eikä kantaa koko maailman taakkaa harteilla...Rentoutuminen on vain niin pirun vaikeaa joskus, varsinkin kun siihen kerrankin olisi aikaa. Sitä ei vain pysty napsauttamaan hetkessä lomanappulaakaan. Jotenkin täytyisi vaan itsensä nyt lomaan lietsoa, ettei loma mene hukkaan.