Kulttuurimietteitä: Too-tuomioistuomet: Eletäänkö kulttuuripiireissä pelon vallassa?
Tervehdys vain patriarkaattiin. Tai näin suvaitsevaisena itseään pitävät ihmiset luulevat meidän elävän. Patriarkaattia meillä toki on. Hovioikeus päätti juuri alentaa kunniaväkivallasta tuomittujen tuomiota. Ja he eivät olleet lestadiolaisia, jotka Suomen median mukaan tuntuvat olevan islamia pahempi uhka sukupuolten väliselle tasa-arvolle.
Tasa-arvosta puheen ollen. Parhaillaan musiikkimaailmassa jyllää too-liikkeitä melkein joka genressä. Somesivuilla kerrotaan ahdistelukokemuksista. Ihmettelen, miksi näistä ei ole tehty rikosilmoitusta. Nyt heitellään nimettömänä muusikoista väitteitä.
Suomen pienissä muusikkopiireissä varmasti tiedetään keistä on kyse. Hullua kyllä, musiikkipiireissä ainakin on ollut bändäri-ilmiö eli naiset myös tyrkyttävät itseään muusikoille. Ei ihme, jos muusikot oppivat pitämään naisia pelkkinä lihapaloina. Miesmuusikot myös itse ovat kähminnän kohde. Muistamme kai Frederikille heitetyt pikkuhousut.
Sama too-ilmiö levinnee muuallekin kulttuuripiireihin. Joskus ennen halusin kulttuuripiireihin, mutta en halua enää. En halua nimettömien vihjailujen kohteeksi, joiden takia voi mennä työt ja maine lopullisesti. Edelleen viihdyn omissaoloissani. Todettakoon vielä, että sinänsä koen hyvänä, että ahdisteluun puututaan ja että se häviää toivottavasti tulevaisuudessa kokonaan.
Samaan aikaan kulttuuripiirit elävät pelon vallassa vielä, kun tietyt piirit määrittävät ketkä ovat hyviä tyyppejä ja ketkä eivät. Huvittavimmillaan tämä ilmeni, kun kustantaja ei uskaltanut julkaista mielipiteidensä takia epäsuosioon joutuneen J.K.Rowlingin kirjankansiakaan.
Nuoret kirjoittavat jo tänä päivänä, että häpeävät valkoista ihonväriään
ja maataan. Jotain on jo pahasti vialla. Ja tällaiset mietteet sitten
vielä ylioppilastutkintolautakunnassa palkitaan parhaimpana
ainekirjoituksena. Nämä nuoret sitten muodostavat tulevaisuuden kulttuuripiirit. Huolestuttavaa.
Onneksi löytyy Anna Erikssonin kaltaisia taiteilijoita sentään. Hän sen sanoi, taiteilijoista on tullut tai heidät pakotetaan olemaan miellyttäviä olentoja, jotka eivät uskalla tai saa sanoa enää mitään poikkeavaa, mitä tällä hetkellä pidetään oikeana ajatteluna.
Neuvostoliitossakin sai taiteilija toimia vapaammin. Valtavirrasta poikkeavat taiteilijat joutunevat samalla tavoin kuin Neuvostoliitossa vaipumaan undergroundiin.
Rap-skenessä, etenkin Atlantin toisella puolella, naiskuva on ollut hyvinkin kyseenalainen.
VastaaPoistaEivät taida uskaltaa arvostellea ainakaan mustia räppäreitä.
Poista