Luettua: Pauline Harmange - Miksi vihaan miehiä: Pamfletti halveksuu miehiä, mutta ei anna vastauksia

 

Blogiani kauemmin seuranneet eivät varmaankaan pidä minua feministinä. Enkä sitä olekaan, niin kauan kuin länsimainen feministiliike ei tuomitse naisten kurjaa kohtelua muslimimaissa. Sitä se ei ole tehnyt, eikä tule koskaan tekemäänkään. 

Se ei kuitenkaan estänyt minua lukemasta Pauline Harmangen feminististä pamflettia "Miksi vihaan miehiä." Jos kirjaa pohtii pelkästää kirjana, niin mielestäni se ei ole hullumpi kirja. Teksti soljuu ja nykypäivän misogyniar ja muut suosikkisanoja ei jauheta aivan jatkuvasti, eivätkä tukahduta alleen. 

Kirjan nimi on raflaava, mutta kirjan luettani Harmange tuntuu enemmän halveksuvan kuin vihaavan miehiä. Ymmärrän kyllä, että naiset suhtautuvat miehiin nuivasti. Historia on toki ollut miesten ja naiset ovat olleet niitä miesten kylkiluita. 

Mieheen tulee myös väkisin, että jos mies olisi kirjoittanut kirjan "Miksi vihaan naisia", niin olisiko sitä edes julkaistu? No se olisi sitä misogyniaa. Harmangen mukaan miesvihaa ei ole edes olemassa, vaan se on täysin luonnollista.

Mutta, mutta. En oikein näe edelleenkään, että miehet olisivat vain pahoja. Länsimaissa yksinäiset miehet ovat peräti huonommassa asemassa kuin naiset. Harmange kyllä sättii naisiakin miesten paapomisesta ja kehottaa naisten etsimään ymmärrystä toisiltaan eikä miehiltä. Siinä hän oikeassa. Jokaisen pitäisi löytää vastauksia onneen itsestään, eikä kumppanista, oli tämä sitten mitä sukupuolta tahansa. 

Harmangen mielestä naiset asettavat miesten tunteet omiensa edelle. No, mitenkään hän ei sitten selitä sitä, että aina vain useampi nainen haluaa olla yksin. Eikö tässä juuri nyt sitten aseteta omat tunteet edelle, jos ei ole halunnut miestä? 

Itse pystyn samaistumaan naisten kohtaloon. Minäkin olen ollut maskuliinisen vallan nujertama, kun en ole kyennyt vastaamaan sen vaatimuksiin. Olen itsekin ollut kiltti ja yrittänyt miellyttää muita. En tosin kylläkään viime vuosina, kun kyllästyin miellyttämään muita. Kirjan väittämän mukaan miehet ovat emotionaalisesti  keskinkertaisia kuin isoja lapsia. Itse luen muiden tunteita liiankin hyvin.

Vielä ihmettelen, miksi tämäkään kirja ei ottanut mitään kantaa naisten asemaan muslimimaissa. Ikäänkuin naisten tasa-arvon suurin ongelma olisi länsimaissa. Mikä siinä on, ettei sitä voi tuomita miten naisia kohdellaan muslimimaissa? Kertokaa minulle feministit.

Pamfletin kaikista väittämistä voisi väitellä loputtomiin ja niin väitelläänkin loputtomiin. Harmangen mielestä miehet eivät saisi kommentoida mitenkään tasa-arvokysymyksiä vaan heidän pitäisi olla hiljaa. Hän vaatii siis sitä, mitä naisilta vaadittiin ennen ja yhä vaaditaan muslimimaissa. 

Hän ei oikeastaan anna mitään vastauksia tulevaisuudesta, vaan antaa halveksuntansa sumentaa järkevän ajattelun.