Olen emotionaalisesti köyhtynyt
LinkedIn on sinänsä turha paikka. Siellä ihmiset mainostavat vain menestystään ja saavutuksiaan. Tai sitten yrittävät epätoivoisesti olla menestyneitä ja mainostaa saavutuksiaan.
Kerran törmäsin siellä kuitenkin ihan järkevään postaukseen. Eräs nainen, en valitettavasti muista nyt nimeä, kirjoitti siellä emotionaalisesta köyhtymisestä. Eli suomeksi se olisi jotain sellaista, että tunteesi ovat katoamassa tai jo kadonneet.
Syynä on se, että on yksinkertaisesti antanut enemmän tunnetta kuin on saanut sitä takaisin varastoon. Itselleni on käynyt juuri näin. Sen lisäksi että olen köyhtynyt muutenkin, olen emotionaalisesti tyhjenemässä ellen täysin tyhjä.
Välillä tuntuu, että tunteeni ovat täysin kadonneet. En tunne edes negatiivisia tunteita, vaikka ne yleensä säilyvät viimeisenä. En pääse mukaan edes joukkohysteriaan.
Olen ollut joskus hyvinkin tunteva, ellen sanoisi jopa herkkä. En vain tunne mitään.
Olen antanut ihmisille ilmeisesti itsestäni kaiken saamatta mitään tilalle.
Kiteytit hyvin länsimaisen (Linkkarissa asioivan) ihmisen ongelman. LinkedIn aiheuttaa minulle kroonista ihottumaa, siksi yritän pystyellä sieltä mahdollisimman paljon pois. Tunteiden köyhtymistä voi varjella uppoutumalla hyvän taiteen ja kirjallisuuden pariin. Olkoot ne toisinaan Poliisiopisto ja Seiska. Huolestuttavaa on, että tunteiden rikastuminen yhä harvinaisempaa ihmiskontakteissa.
VastaaPoistaHeh. Hyvä jos jossain onnistuin.
Poista