Tässä ovat lohtusuosikkini!

Sain Instagramissa Esmeraldan eetokselta haasteen kertoa lohtusuosikeistani. Eli mihin kirjoihin, elokuviin tai tv-sarjoihin palaan aina uudelleen, koska ne tuovat turvallisuutta ja lohtua. Ja nehän tuovat, luojalle kiitos, että lohtuun ei aina tarvita päihteitä tai ruokaa.

Aika harvoin saan mitään haasteita, en tiedä, olenko sitten hieman pelottavaa vai miksi.

Ja kyllähän niitä toden totta löytyy. Näkemiin vaan, Muru-sarja on varmaan ihan ykkönen. Brittiläisten duunareiden kommellukset Saksassa ja myöhemmin muuallakin tuo lohtua ankeaan arkeen. En tiedä miksi. Ehkä siksi, että heput ovat aika tavallisia ja samaistuttavia, vaikka ei britti olekaan. Loistava käsikirjoitus ja näyttelijät.

Ja sitten tietenkin Kauniit ja Rohkeat ja Salatut Elämät. Saippuat jos mitkä ovat eskapismia parhaimmillaan.

Vanhoista elokuvista tulee myös aina hyvä mieli. Oli ne sitten kotimaisia tai Hollywood-kamaa. Vanhoilla tarkoitan Hollywoodin ja Suomi-elokuvan kultakautta. Mitä melodramaattisempi, sen parempi. Ne käyvät samalla komediasta tarvittaessa.

Sitten se häpeälista. Surkeat komediat, mitä typerämpi sen parempi. Poliisiopistot, Pulttibois, American Pie. Lista on todella pitkä. Juorulehtien lukeminen on erittäin lohdullista. Uskallan sen myöntää.

Kirjoissa minulla ei oikeastaan ole mitään sellaista, johon aina palaisin uudelleen. Harvaa kirjaa olen edes lukenut kahta kertaa. Tai no. Tuntemattoman sotilas tuo lohtua ja olen sen lukenutkin useamman kerran, vaikka tarinan viitekehys ei toki ole kaunis tai lohdullinen. 

Niin ja tietenkin 20- ja 30-lukujen suomalaisten runoilijoiden teoksista saa myös lohtua.

Musiikkia kuuntelen nykyään vähän. Klassinen musiikki rauhoittaa kyllä aina kun sitä kuuntelen.