Suomessahan ei ole korruptiota, eihän?

Presidentti Alexander Stubb eli tuttavallisemmin Stubukka on viime aikoina intoutunut suuren valtiomiehen tempauksiin. Ainakin lehdissä. 

Hän on jättänyt täysin varjoonsa pääministerin. Onhan hän Trumpin soittelututtu. 

Kunto on kova kuin Kekkosella ja Putinilla, Stubb heitti Kirkkojärven lenkin reserviupseerioppilaiden mukana. Hän jopa piipahti Itä-Helsingissä, jossa ei liene koskaan käynyt aiemmin. 

Mutta Stubbin pojasta piti kirjoittaa. Hän kun sai "jonon" ohi harjoittelupaikan Ulkopoliittisesta instituutista. Mitäänhän ei tietenkään vaikuttanut, että hän oli presidentin poika...

Suomessa harvoin raha vaihtaa omistajaa, kun lahjonnasta ja korruptiosta on kyse. Suomalainen korruptio on jo täysin rakenteellista, eikä sitä pidetä enää edes korruptiona. Oikeastaan ala tai asia voi olla mikä tahansa. 

Esimerkiksi Kelan pääjohtajan valinta on joka kerralla yhtä irvokasta katsottavaa. Tai minkä tahansa muun poliittisen mandaatin.

Mutta ei tarvitse edes olla politiikasta kyse. Ihan tavallisessakin elämässä korruptio kukkii. Joku väittää nyt, etteihän tuo korruptiota ole vaan maan tapa. Niinpä. Kukaan ei edes pidä tätä korruptiona enää.

Kaikkihan tietävät, että vaikka kesätyöpaikat menevät tutun kaupalla ja valtaosa varmasti muistakin työpaikoista. Ei tarvitse olla edes presidentin poika. 

Siinä voi sitten pitkäaikaistyötön ihan rauhassa lähetellä työkkärin pakottamia hakemuksiaan karenssin pelossa. 

Kulttuurielämä se vasta korruptoitunutta onkin. Samat näyttelijäsuvut kiertävät vuosikymmenestä toiseen televisiossa ja elokuvissa niiden muutaman portinvartijan ohi. Sama tutun kauppa koskee muitakin kulttuurialoja.

Ei siis pidä ihmetellä Stubbin pojan valintaa jonon ja jonotuslistan ohi. Koko maa tekee sitä. Pätevintä ei todellakaan aina valita.