Perhosen olemus (runo)

Koko teidän olemuksenne 
kuvottaa minua, 
karjuu yliluutnantti, 
niin että kuset ovat tulla housuun 
ja käskee, 
käskee siivoamaan paskaisia vessanpönttöjä.

Niin. Sieluni on ollut kuin 
perhosensiipi, 
mutta sieluani, 
sieluani on kohdeltu kuin murhaajaa.
 
Rikkinäiset perhosensiipeni 
ovat olleet hauraat, 
hauraat,
hajonneet, 
hajonneet pienimmästäkin kosketuksesta.

Elämä on repinyt sieluni, 
ja se on hajonnut, 
hajonnut pienimmästäkin kosketuksesta.