Luettua: Mark Lanegan: Muistelmat: Tuntemattoman grungemiehen kiirastuli


Mark Lanegan ei musiikkiharrastajien ulkopuolella heti soittele kelloja kuuluisuudellaan. Itse voin myöntää, että ennen hänen muistelmiensa Sing Backwards and Weepin lukemista, en edes tiennyt kuka hän on. Bändinsä Screaming Treesin senkin hädintuskin.

Mies oli kulttimainetta nauttineen Screaming Trees -poppoon solisti ja tunsi muistelmiensa perusteella Seattlen grunge-rockin kaikki suuret ja pienemmät nimet. Nyt ajatellen kaikki ovatkin jo edesmenneitä Lanegania ja Nirvanan Kurt Cobainin Courtney Love -leskeä lukuunottamatta. 

Lanegan käsittelee julkkiskavereitaan varsin lempeästi. Sukupolvensa ikoniksi noussutta Kurt Cobainia suorastaan silkkihansikkain. Alice in Chainsin laulajaa Layne Staleyta kohtaan Lanegan tunsi myös aitoa sympatiaa. Oasiksen laulajan Liam Gallagherin Lanegan haukkuu taas alimpaan maanrakoon. 

Suurin tähteys taisi jäädä saamatta Laneganilla todella rankan narkkaamisen tähden. Olen lukenut kymmeniä rockelämäkertoja, mutta Lanegan on omaa luokkaansa huumeiden määrässä, laadussa ja monipuolisuudessa. Ja koska hän ei nauttinut supertähteyttä ja siten saanut huumeitakin valmiina piikitettäväksi, kirja on täynnä mitä eriskummallisia kamanhakuretkiä ympäri keikkakaupunkeja. Ehkä liikaakin.

Lanegan on epätodennäköinen rocktähti ja toisaalta tyypillinen sellainen. Miestä risoi lapsesta lähti huono itsetunto ja huono suhde varsinkin äitiinsä. Ongelmanuoresta tuli narkkari-alkoholisti-varas, kunnes puolivahingossa ajautui bändin laulajaksi. 

Alkoi armoton kujanjuoksu huumeiden ja elämän kanssa, joka hänen omaksi kummastuksekseen ei päättynyt kuolemaan. Lanegan raitistui ja on nyttemmin tullut jonkinlaiseen uskoon ja laulaa yhä. 

Itse olisin lukenut mielelläni enemmänkin Lanaganin toipumisvaiheesta, nyt se sivuutettiin parilla sivulla, kun pelkälle narkkaamiselle on omistettu useampi sata sivua. Ehkäpä mies on halunnut pitää tämän puolen elämästään yksityisenä. Hoidon muuten maksoi Courtney Love, joten ei Cobainin leski ole täysin kovasydäminen. 

Suomikin kirjassa mainittiin. Wikipedian mukaan Screaming Trees esiintyi Alice in Chainsin lämppärinä Suomessa 1993, joten kirjan  laivamatkan Suomeen täytyy olla tuolta vuodelta. Laneganin kaltainen moniongelmainen tapaus oli kauhistunut menosta laivaristeilyllä. Hän kuvailee suomalaisten sekoilua kärkkäin sanoin.

Kommentit

Suositut tekstit