Teatterissa: Den besynnerliga händelsen med hunden om natten - Kaunis, traaginen ja hauska tarina erilaisesta nuoresta

 

Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Koronan tuoma pakollinen teatteritaukoni päättyi eilen. Kävin katsomassa Lilla Teaternissa näytelmän Den besynnerliga händelsen med hunden om natten -näytelmän. Sen verran pitkä nimi näytelmällä, että kirjoitan sen nyt vain kerran. 

Pitkäveteinen näytelmä ei missään nimessä ollut. Päinvastoin. Sen parissa viihtyi hyvin, vaikka ruotsinkielentaitoni ei ole mikään maailman paras. Yllättävän hyvin näytelmää ymmärsi ja apuna oli käännöskoje.

Mark Haddoniin romaanista tehty ja Paavo Westerbergin ohjaama näytelmäversio kuvaa 15-vuotiaan autistisen Christopherin omalaatuista, mutta haastavaa elämää työväenluokkaisessa pikkukaupungissa Briteissä. Nuori nero hallitsee matematiikan täysin, mutta tästä ns. todellisesta elämästä ei mitään. Sitten kun poika heitetään vanhempien erohelvetin keskelle, hän onkin täysin hukassa. 

Christopherin roolin näyttelevä Alexander Wendelin on roolissaan erinomainen. Hän ei vedä yli roolia, mutta siitä välittyy silti herkkyys ja viattomuus. Mieleen tulee jollain tasolla Dustin Hoffmanin autistinen rooli Sademies-elokuvassa. 

Christopher on varmasti samaistuttava hahmo kaikille erilaisille nuorille, jotka eivät tunnu kuuluvan tähän maailmaan. Se on jopa sitä minulle keski-ikää lähestyvälle miehelle ja toi nuoruuden kipeälläkin tavalla takaisin. Sinänsä Christopherin rooli on traaginen, mutta siihen Wendelin on onnistunut saamaan myös huumoria, mikä ei tehnyt näytelmästä missään vaiheessa ahdistavaa.

Lilla Teaternin pieni näyttämö on käytetty hyväksi näytelmää palvellen. Mieleen jäi erityisesti esineet, jotka pudotettiin ylhäältä alas näyttelijöiden käsiin. Autistisille ihmisille kun esineillä voi olla erityisen suuri merkitys. Taustan videoscreenit loivat tunnelmaa pienestä englantilaisesta pikkukaupungista siinä missä Lontoon suurkaupungistakin.

Minulle tuo murhatun koiran arvoitus jäi lopulta toisarvoisesti ja vähän unohdin seurata juonta, kun näytelmä itsessään oli niin mukaansatempaava eli juoniselostusta kannattaa etsiä jostain muualta kuin täältä minun tekemänäni. 

Mukava oli käydä teatterissa pitkän tauon jälkeen. Arvostaa teatterin kaltaisia asioita, kun ne eivät vähään aikaan ole olleet itsestäänselvyys. Katsomossa oli ainakin nyt kun kävin tilaa, toivottavasti ihmiset löytäisivät tämän näytelmän ja teatterin jälleen täysin katsomoin.