Valkoiset pelastajat saavat vain tuhoa aikaan

Ujuni Ahmed kirjoitti taannoin valkoisen pelastajan syndroomasta. Hän totesi muun muassa, että sinänsä hyvää tarkoittavat valkoiset eivät usko, että värilliset ihmiset voisivat pärjätä ilman heidän sankarillista väliintuloaan ja loputonta auttamistaan. Samalla he torppaavat jo mielessään ajatuksen, että värillinen ihminen voisi menestyä ja jopa johtaa.

Nämä valkoiset pelastajat elävät itse asiassa päässään kolonialismin synkimpiä aikoja. He pitävät värillisiä ns. jaloina villeinä, joita heidän täytyy opastaa ja viedä kädestä pitäen sivistyksen poluille. Sitten ihmetellään, kun integroitumisohjelma toisensa perään ajaa karille ja näky on kuin ruotsalaisesta lähiöstä. 

Minusta ulkomailta tulleet täytyisi ottaa tasavertaisina ihmisinä eikä kädestä talutettavina aikuisina lapsina kuten nykyään tehdään. Usassa ei ole Euroopan kaltaisia integroimisohjelmia ja valkoisia pelastajia ja katso kummaa muslimimaista tulleetkin integroituvat. Ei ole salaisuus, että juuri heille integroituminen on vaikeinta. 

Valkoiset pelastajat edesauttavat radikalisoitumista, koska eivät salli nopeaa integroitumista vaan haluavat jatkaa pelastustaan sellaisia kohtaan, jotka eivät pelastusta edes halua. Sitten ihmetellään, miksi laitostutaan elämään tuilla. 

Hullua kyllä valkoiset pelastajat vain karkottavat maahanmuuttajia auttamisen tuputuksellaan. Se nähdään jo siinä, ettei maahanmuuttajia ole saatu ottamaan koronarokotetta samalla kattavuudella kuin muu väestö. He eivät luota viranomaisiin edes valkoisten pelastajien tuputtamisella. 

Valkoiset pelastajat haluavat luokitella ihmisiä loputtomiin. Heille ulkomailta tulleet ovat aina maahanmuuttajia joiden tekemisten eteen laitetaan aina sana maahanmuuttaja.